Ai ai, kyllä nyt taas kutkuttaisi loikata Zergien spawnpooliin ja syntyä uudestaan pelikenttien ääreen viiden vuoden tauon jälkeen ja läntätä nakkisormet näpyttimille naputtelemaan. Jotenkin vain iski sellainen fiilis...
Tuolloin vuonna 2012 tuli hikoiltua nuppi kuumana jokaisena päivänä ja tulostakin syntyi hiljalleen ja täältä sekä pelin parista löytyi aina erityisen mukavia heppuja keneltä sai hyviä vinkkejä sekä opastusta ja apua. Eihän tämmöinen kuraparta meinannut aluksi oppia peliä millään ensi alkuun, mutta lähti se siitä silloin luistamaan, pikkuhiljaa ja kärsivällisesti. Homma vain tyssäsi siihen, että opeteltuani pelailemaan kaikilla roduilla ja keksittyäni niiden hienoudet sekä salaisuudet päätin nostaa itseni pronssisesta liigasta tuohon seuraavaan hopealusikka kerhoon. Kaikki sujui hyvin siihen asti, kun tosiaan pääsin omin avuin tuohon hopeiseen pyhättöön temmeltämään. Siihen se sitten loppuikin se kiva ja liiga nousun riemu.
Zerg on aina ollut tämän ukon mielitietty ja sydämen sulattava rotu, mutta tietenkin se oli kehäraakille haasteellisin ja hankalakin hallita alussa. Siksi päätin tuolloin, että astun avaruus mariinien, noiden väsymättömien ja taisteluiden kovettamien Terranien saappaisiin hetkeksi ja räjäyttelen tieni kohti tuota hieman kimmeltävämpää hopeista liigaa.
Sotatieteiden sutena kehittelin monia hyökkäys ja puolustus strategioita ja lopulta päädyin yksinkertaisimpaan ja perinteiseen, hajoita ja hallitse taktiikkaan. Neljä kappaletta parakkeja ja massana mariineja sekä maraudereita vastustajan pesään liukuhihnalta. No olin siinä kehittänyt muistaakseni sotavoimilleni kilvet ja sen stimulaatio piikin persiisiin millä saavat vähän potkua hyökkäykseen. Keskitin kaiken rahan ja laajennuksien tekoon ja pistin sotavoimat marssimaan automaattisesti vihollis pesään jatkuvana massana, aivan kuin itänaapurimme takavuosina on tehnyt.
Ja perkule se toimi joka mittelössä, ei minusta silloin vielä ollut naputtamaan näpyttimiä ja kilauttelemaan hiirtä semmoiseen tahtiin, että olisin kyennyt hallitsemaan yksittäisiä sotilaita puhumattakaan useista asioita yhtä aikaa. Taktiikka toimi itselleni ja se oli erittäin haitallinen järähtämättömille vastustajilleni. Jokainen vastustaja kaatui ylitsevuotavan maarini massani alle ja näin onnistuin nousemaan hopeisten helyjen kerhon kolmen parhaan joukkoon. Oli se pojat perkules mukavaa, niin kuin edellä taisi tulla jo kerrottua. Siihen se sitten loppuikin, kuin tiiliseinään olisi törmännyt ja isä lumimyrsky(Blizzardi) veti turpaan opetuslastaan niin että parta pölähti ja äijä vajosi kanveesiin. Niin siinä yksi ilta kävi, kaikkivaltias peliherramme oli antanut uskolliselle seuraajalleen bannit ja syyksi ilmoitti kolmannen osapuolten ohjelmien käytön sekä epäurheilumaisen käytöksen. Voe sitä ihmetyksen ja kyrpiintymisen määrää, tartuinkin luuriin ja pirauttelin pariin otteeseen Blizzardille ja vakuuttelin syyttömyyttäni, mutta banni oli ja pysyi. Siihen loppui vanhan pierun pelailut silloin ja nyt olisi aika astua areenalle uudestaan entistä vanhempana ja heikompana, mutta intoa täynnä.
Tänäpäivänäkään en vielä tajua mistä syystä tuli bannit, liekkö sitten kiellettyä käyttäytyä kuin itänaapurimme peli toisensa perään. Katkerana en ollut enkä ole, vain ihmeissäni.
Nyt se on kokeiltava uudestaan ja katsottava miten käy.